Kypärä, miekka ja pari korpin reuhaketta

Väriä iholle laittelimme taas, me.. runollista (ei)

Kolmen tunnin istunnon jälkeen Alakerran esikartanoa muistuttavassa ~30 asteisessa huoneistossa saatiin ääriviivat merkattua ihoon. Sovimme että jatkamme harmaiden sävytysten merkeissä kunhan kelit vähän viilenevät.

Tatuoinnin tekeminen oli jälleen kerran todella mukavaa! Kiitoksia Herra Pohkeelle. Ukko oli kuin pytty viileää piimää ja iho kuin hienointa samettia. Ei voi olla tekeminen muuta kuin hunajaa.

Savon Klaanin Kiltti

Vihdoin saan aikaiseksi laittaa tästä kuvia.

Tämän kiltin on kuosin suunnittelusta ja kankaan kutomisesta lähtien loppuun asti mittatilauskäsityönä luonut tekstiilimuotoilija JOHANNA SAVOLAINEN.
Näitä kilttejä on koko maailmassa vain kaksi kappaletta. Yksi minulla ja toinen hyvällä ystävälläni. Aika pieni siis tämä meidän klaani on vielä :D

Kiltissä olevat värit edustavat Savoa (keltainen ja musta), Suomea (sininen ja valkoinen) sekä Kuopiota (punainen).

Kilttiin olennaisesti kuuluvan etupussukan eli sporranin eli kalukukkaron olen itse omin kätösin näperrellyt nahasta nyörittämällä ja niittaamalla. Empä ole aikaisemmin suurempia nahkatöitä tehnyt mutta jonkinmoisen lopputuotteen sai hiestä ja kyynelistä aikaan.

Kiltin helmassa on messingistä valmistettu helmapaino jonka esittelin jo joku aika sitten täällä.

Kiltin lanteilla roikkuu myös Suomen Puolustusvoimien kenttäpullo jolle näpräsin päällyspussukan sporranista ylijääneestä nahasta.

Mainitaan vielä että kiltissä oleva 8cm leveä nahkavyö on ebay löytö.

Kiltistä ja muista rensseleistä tuli aivan MAHTAVA kokonaisuus vaikka itse sanonkin. Ehdottomasti hienoin asustekokonaisuus joka minulta löytyy tai tulee koskaan löytymään.

Tätä kilttiä pääsee ihastelemaan 95% varmuudella tulevilla Kuopio Rock festivaaleilla.

Nyt paitaa päälle?

Pitihän sitä vähän muokata ja mallata t-paidaksi.

On sen verran härski että pitää itselle tilata.

Kuka muu haluaa? :D

Uudelleensyntynyttä hulluutta

Tähän teokseen on kyllä tarinakin olemassa mutta on ehkä vielä herkullisempi kun ei avaa taustoja :D

Ja kehtaavat haukkua minua hulluksi...

Kolmas siskotatuointi

Perjantaina teimme kolmannen ja viimeisen siskotatuoinnin.

Hieman erilainen kruunu/tiara kuin nuorimmalla siskolla ja paikkana nilkka. Nyt on koko sisarkatras sitten merkattu.

Kohti uusia haasteita.

Sisartatuoinnit

Kolmen siskoksen kööri halusi ottaa jollakin tapaa yhtenevät tatuoinnit.

Ensin oli tarkoituksena tehdä kaikille samanlainen eli tämänkaltainen:

Jostain syystä kuitenkin heistä kaksi tuli vielä tatuointipäivänä toisin ajatuksiin ja halusivatkin jonkinsorttisen tiaran/kruunun tatuointeihinsa. Lisäksi kolmikon nuorin halusi omaansa tekstin "pikkusisko".

Vähän siinä meni sitten ajatuksen sekaisin ja piti alkaa hahmottelemaan uutta kuvaa.

Sen sijaan että olisin tehnyt vain siskosille perätysten valmiiksi sovitut kuvat pitikin ensimmäiset kolme tuntia keskustella tiaroista ja tekstin sommittelusta. Noh.. ei sovi valittaa kun tähän asti kaikki vapaaehtoiset ovat tuntuneet olevan jopa liiankin helppoja ihmisiä toiveidensa ja mielipiteidensä kanssa. Mukava välillä joutua hieman haastetuksi.

Mieluinen kuva saatiin aikaan ja pikkusisko hyppäsi ensimmäisenä pöydälle pötköttelemään.

Hieman ennalta pelotti tuo jalkapöydän tatuoiminen kun on kuullut niin paljon juttua että se on kipeä paikka. Tyttö kuitenkin makoili hyvinkin rauhallisesti paikoillaan koko toimituksen ajan ja tekeminen oli mukavaa. huh

Seuraavaksi piinapöydälle asettui joukon vanhin sisar. Hänelle tatuointi tuli nilkan alle. "Sisko" tekstin jälkeen kuitenkin tulimme päätelmään, että kipu on liian kova ja on turhaa yrittää edes aloittaa tuota tiaraa. Senhän saa tehtyä aina myöhemmin jos siltä tuntuu.

Kolmatta sisarta emme sitten ehtineet kuvittaa. Nälkä alkoi olla kaikilla ja mieli grillaamaan joten päätimme jättää kolmannen kuvan tekemisen myöhempään ajankohtaan.

Intiaaniaiheinen tilauskoru

Vaikka ei tämä loppujen lopuksi nyt niin kauhean intiaani ole. ELI siis toisen vuoden viimeinen koulutyö. Saimme arvotun asiakkaan jolle piti sitten toiveiden mukaan tehdä koru. Ajatuksena oli intiaaniaiheinen koru vihreällä kivellä.

Piirsin läjän nopeita luonnoksia joista asiakas sai valita sitten mieluisensa jatkotyöstöä varten.

Eniten asiakkaan silmää ja makua miellytti tuo numero kakkonen.

Tätä sitten vähän pienestä budjetista johtuen yksinkertaistin koska meidän piti jo vähän ajatellä järkevää hintaa vs. työtunnit ja materiaalit.

Lopputuloksena siro ja yksinkertainen riipus johon asiakas oli tyytyväinen.

Sterling hopeaa ja kivi on malakiitti.

Elämän eväitä iholla

Tänään taas tatuoitiin.
Oli todella mukavaa tekemistä kun ottaja istui kiltisti kuin kivi penkissä koko toimituksen ajan hädintuskin lihaksia väräyttäen.
Lopussa kiitos seisoo ja sekä tekijä että ottaja olivat hymyssäsuin.

Seuraava tatuointirupeama onkin sitten jo lauantaina. Silloin tehdään sisarkolmikolle samanmoiset kuvatukset jokaiselle. Paikkana jalkapöytä/nilkka jotka ovat sieltä kivuliaammasta päästä ottaa tatuointi. Saa nähdä kuinka äijän käy.

Myös muutakin jännää olen puuhannut mutta en ole ehtinyt vielä päivitellä joten stay tuned.